perjantai 6. kesäkuuta 2014

Vesileikkejä

Voitte varmasti arvata mikä riemu siitä syntyi kun sai väsymykseen asti uida ja kanniskella kaiken maailman risuja ja keppejä !
Hugo nautti uimisesta suuresti

Willow päätti olla auttavainen ja tuoda kimpassa ison kepin rantaan,
Mörkö vahti että kaikki sujui kuten piti

Toisinaan Hugo lähti tutkimaan rantaa, Mörkö päätti paimentaa Junioria

Innostui Mörkökin uimaan, Hugo taas päätti vuorostaan auttaa kaveria

Iso kivi vedessä pilkisti. Mörkö murisi ja haukkui sille. Olihan se NIIN vaarallinen !

"kiitos äiti! täällä on NIIN ihanaa"--sanoi Willow rakas



-Äiti-

Uimaranta maisemia

Meidän lähellä on tällainen uimapaikka koirille ja ihmisille. Päätimme lämpimänä päivänä viedä kolmikon räpimään





tiistai 29. huhtikuuta 2014

Koirapuistossa on hauskaa

Kävimme pitkästä aikaa vähän haistelemassa toisessa koirapuistossa, nimittäin Malmin lentokentän läheisessä koirapuistossa.
Aluksi saimme juoksennella keskenämme ja Hugo ja Willow juoksi innoissaan pallon perässä, Mörkö tyytyi haistelemaan ja hilputtelemaan yksinään.. (Willow on onnistunut välttämään kameraa)





Hetki ehdittiin leikkiä kunnes portista tuli Sulo-Villakoira uros. Ja sekös sai Mörkön sydämen pamppailemaan....


Kaveruksilla oli niin kivaa kirmatessa pitkin puistoa...
Sulon emäntä kertoikin että Sulo ei väsy koskaan, vaan siitä saa oivan juoksu kaverin...

Noh meni varmaan 15minuuttia niin Sulo hakeutui emäntänsä jalkoihin lepäämään...
Niin, että sellaista. Ei löytynyt vieläkään koiraa joka meidän Mörkön väsyttäisi..



maanantai 21. huhtikuuta 2014

Hei, me lenkkeillään

Ollaan laajennettu tuttuja kävely mestoja vähän uusille poluille.
Koirat ovat nauttineet ihan silmin nähden uusista hajuista ja paikoista. Alku viikosta laitettiin koirat autoon ja ajettiin muutaman kilometrin päähän mistä lähti hiekkapolku umpi metsään. Ei olla ennen siellä suunnalla oltu joten reitti oli kaikille ihan uusi.
Ihmetystä aiheutti kun meidän ohi meni myös hevonen. Hugo nosti karvat pystyyn ja silmät suurena tuijotti. Mörkö jähmettyi myös, mutta Willow ei ollut milläskään. Loppu matkan koirat yrittivät saada hevosen hajusta kiinni. Oli se aikamoista menoa.


Kesken lenkin piti alkaa poseeraamaan kameralle.

Loppu lenkistä jopa nuorimmainen oli väsynyt.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Mörkö sai yksilö huomiota

Eilen täytin taskut herkuilla ja laitettiin Mörkön ponnari nätiksi.
Päätin ottaa Mörkön ja lähteä pitkälle kävelylle. Kävely oli siitä erikoinen että päätimme mennä junalla yhden aseman välin ja kävellä kotiin.
Mörkö oli aivan innoissaan. Asemalla se ihmetteli ihmisiä ja junan ääniä.

Jo asemalla huomasin uhkaavasti lähestyvät tummat pilvet, mutta koska reissuun oltiin päätetty lähteä niin ei annettu pilvien häiritä. Junassa Mörköä selkeästi vähän jännitti. Junaan piti nousta portaita ja se piti ihmeellistä ääntä. Hienosti Mörkö kuitenkin seisoi ja katseli ikkunasta ulos. Ja kun päästiin asemalle Mörkö oli aivan ihmeissään missä me oltiin, sinkoili sinne ja tänne. Mutta muutaman kävely askeleen jälkeen jo rauhoittui kävelemään nätisti. 
Käveltiin ihanaa metsäpolkua pitkin ja yritin houkutella Mörköä haistelemaan rauhassa ja katselemaan kevään merkkejä
mutta ei kiinnostanut, kerta lenkillä oltiin niin vauhtia tassuihin ja menoksi. 
Ja kuinkas ollakkaan, taivas repesi ja niskaan satoi vettä kuin saavista.
Välillä sitä tuli vaakatasossa suoraan kasvoihin ja vaatteet ja  turkki valuivat vettä.
Mutta silti selvydyttiin urheasti kotiin asti.
Koska tosiaan vesisateen takia en saanut otettua lenkiltä muita kuvia niin tässäpä lopuksi kotiin selviytynyt märkä mutta onnellinen koira...



tiistai 15. huhtikuuta 2014

Hugo koira-äitiä ja kasvattajaa tapaamassa

Niin ja olihan siellä Vilmakin (siskopuoli).
Kävimme siis pyörähtämässä (kirjaimellisesti) kylässä Hugon kasvattajalla.
Viimeksi siellä käydessämme matkaan lähti pieni tuhiseva ja vähän tärisevä koiranpentu, joka nyt on iso, riehakas ja yksi vuotias karvainen koira nimeltä Hugo.

Hugo selvästi muisti samantien missä oltiin, villinä hyppu kasvattajaa vasten ja riehaantui ihan kamalasti äitinsä ja siskopuolensa kanssa.

Aluksi koirat pääsivät juoksemaan pitkin pihamaita ja mantuja...

                                                       (kuvissa Hugolla keltainen panta)



Ja kyllä vain, tässäkin tapauksessa tytöt lopulta sai meidän villin pojan aisoihin. Hugo raukka, joka paikassa tyttöjen tassun alla.
Meno oli hurjaa ja vauhti sen mukainen, mutta silmin nähden Hugo nautti juostessaan lajitovereiden kanssa vapaana.
Kun oli pahimmat energiat jätetty pihalle, päätettiin mennä sisälle. Ja mitä niihin energioihin tulee niin hyvin niitä riitti sisälläkin...


Hugo tottakai tyhjensi koko lelukorin ja haki sieltä kokoajan uusia leluja, riehui ja paini kavereiden kanssa. Nukkunut ei tuo herra ollenkaan koko kahden tunnin vierailun aikana. Hugo tutki paikkoja ja leikki ja riehui. Silloin kun äiti ja mamma alkoi pukemaan ulkovaatteita päälle ja oli kotiin lähdön aika, Hugo päätti mennä lepäilemään muiden viereen.
Se oli niin suloinen näky kolme ruskeaa iso koiraa vierekkäin.

Kiitos vielä kun saatiin tulla kylään, Hugolta isot hännän heilautukset.


-Mamma-






lauantai 12. huhtikuuta 2014

Mörkö 3v.

Pakko se on uskoa, että pikkuinen Mörkkyli vauvamme on täyttänyt kolme vuotta 12.4.
Synttäreitä vietettiin pieni muotoisesti kotosalla. Herkuteltiin yhdessä ystävien kanssa ja laulettiin
Paljon onnea vaan- laulua useaan kertaan.

Jotenkin ihan tuntuu haikealta. Vaikka nuorihan tuo on vielä ja energiaa täynnä.
Mutta vauva, vauva se on ikuisesti.

Mulla on jokin erityinen side Mörköön. Mörkö on mun ensimmäinen koira jonka sain pentuna (tai 3,5kk se oli kun kotiin haettiin). Lisäksi briard oli rotu josta olin haaveillut jo muutaman vuoden.
Ja kuin lahjana juuri tuo kaveri päätyi elämäämme. Oltiin silloin ehkä hiukan hulluja kun lähdettiin ex-tempore tuota karvakasaa meille hakemaan, mutta siitä hetkestä asti se on ollut meidän silmäterä. Aivan ihana ja omanlainen persoona.
Ihana nähdä vuosien aikana minkälainen koira siitä kasvaa ja kehittyy. Meillä on toivottavasti vielä useita vuosia edessä.

Ja mitä niihin synttäri kuviin tulee, meidän neiti ei ehkä ole ihan luonteva tuon kameran kanssa...



maanantai 24. maaliskuuta 2014

Hei, me oltiin Lapissa

Tässä fiilistely kuvia koirien Mummula reissusta...


Päästiin Mummulan koiran aitaukseen haistelemaan.
Katsottiin ikkunasta ja muristiin lumiauralle.

Nukuttiin sängyssä.

Mörkö pääsi "kampaajalle"

Nautittiin ja rentouduttiin, niin kuin lomalla kuuluu.

Lisäksi kävimme pitkillä lenkeillä, hypimme lumihangessa ja juoksimme pallon perässä.
Syötiin luuta ja kävimme kylässä. Ihmettelimme kaloja mummun akvaariossa. Nautimme vieraista ja tuhansista rapsutuksista. Sekä matkustimme piiiitkän matkan autossa.
Olimme reippaita ja kilttejä. Meillä oli mukava loma.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Hugo 1vuotta



Hei, Minä olen Hugo ja täytän tänään yhden vuoden.
Olen siis jo melkoisen iso mies. Vaikkakin Mamma ja Äiti edelleen pitävät minua vauvana ja sanovat minua pikku-herraksi.
Olen elämäni ensimmäisen vuoden aikana oppinut hurjasti taitoja.
Äitini Aino-koira antoi minulle oivat eväät elämää varten ja sitten täällä kotona minulla on kaksi karvaista kaveria jotka ovat minua hoitaneet ja opettaneet koirien tavoille, niin ja onhan noista kaksi jalkaisistakin ollut paljon apua.

Minä olen kova leikkimään, oikeastaan jaksan leikkiä aamusta iltaan. Tuon palloa ja osaan hakea lelun pyynnöstä. Osaan myös leikkiä yksin. Jos alamme leikkimään ystäväni Mörkön kanssa, siitä tulee aina melkein riehumista. Mutta se on kivaa.
Minä rakastan ihmisiä, ne ovat niin ihanan ihmeellisiä. Olen vain kuulema vielä liian raju rakastaja ja siinä minulla on vielä kovasti harjoiteltavaa, etten hyppisi innoissani ihmisiä vasten.
Tykkään antaa pusuja ja istua sylissä, sekä nukkua vieressä. Rakastan myös ruokaa ja osaan tehdä ihan mitä vain kunhan saan herkkuja.
Ulkona viihdyn, siellä kun on käpyjä, keppejä ja lintuja joita ihmetellä. Osaan myös haukkua, murista ja nostaa karvat pystyyn tarvittaessa. 
Autossa matkustaminen on mukavaa ja olen aina valmis uusiin seikkailuihin.



tiistai 25. helmikuuta 2014

Pelipäivä


Pyrimme antamaan koirille paljon erilaisia kokemuksia, paikkoja, ihmisiä, uusia lenkkeily maastoja. Joskus sitä kuitenkin tahtoo antaa jotain erilaista tekemistä. Kuten aivojumppaa pelin muodossa.
Pidämme ainakin kerran viikossa lautapeli päivän. Jokainen koira vuorollaan saa pelata. Joskus kaikkien palikoiden alla on herkku, joskus siellä täällä. Mörkö on oppinut pelaamaan tämmöisiä pelejä koirakoulussa ja innostuu kovasti kun näkee pelilaatikon. Jokaisella on kehittynyt oma tapa pelata, Willow nostelee yksi palikka kerrallaan ja syö yhden herkun kerrallaan, Mörkö kaataa kaikki kuonolla ja joskus tassulla auttaen ja samalla häviää myös herkut, ja Hugo vasta harjottelee pelaamista, mutta joskus pelilauta liikkuu enemmän kuin ne palikat.. Aina Hugo kuitenkin kannustuksen saattelemana saa palikatkin pois uomistaan ja herkut maittavat. Pelin lisäksi meillä on muutama erilainen aktiivipallo ja silloin matot on rullalla ja meno on hurja kun kolmikko painaa pallojen perässä pitkin asuntoa.
Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi välillä aktivoida meidän kolmikkoa ja nauttivat siitä hurjasti..


-Äiti-

maanantai 24. helmikuuta 2014

Willow 10 vuotta

Tänään on suuri juhlapäivä. Vanhin koiristamme, Willow täyttää kokonaiset komeat 10 vuotta.
Pitihän se aamulla laulaa ja halata sankaria oikein kunnolla. Iltapäivällä lupasin sankarille kakkua ja herkkuja sekä lahjoja..

Willow on aina saanut syntymäpäivänä Saarioisten Perinteistä Maksalaatikkoa, sanan mainitseminenkin saa tytön kuolaamaan. Jumbonen Maxi herkkuluu ja jokin lelu tulee aina synttärilahjaksi, nykyisin maailman paras asia Willowin mielestä on Ikean pehmo jalkapallo.

Tässä kuvin miten ne synttärikakku kestit menivätkään..


Synttärikakku ja keksejä


Oli synttäreillä VIP vieraitakin..


Nuorin vieraista ei olisi millään jaksanut odottaa kakun leikkaamista..



Niinkuin kuvista saattaa tarkkasilmäinen huomata, Willow on harmaantunut ja liikkeet hidastuneet huomattavasti. Silti jokainen päivä tämä Äidin päivänsäde saa hymyn huulille omalla olemuksellaan. Willow on äidin ensimmäinen oma koira ja siksi hurjan tärkeä. Onnea Willow Rakas.

-Äiti-

lauantai 15. helmikuuta 2014

Ikean tulijaisia

Käytiin pyörähtämässä ikeassa, ostettiin koirille ikean pehmopalloja, koska ne ovat varsinkin Willowin ja Hugon lempileluja.
Lisäksi kaupasta tarttui mukaan myös muutama tyyny (joita mamma aikoo käyttää askartelu mielessä).

Noh, kuinkas siinä sitten kävikään? Willow kyllä löysi ikea pallon kassista, mutta suurin riemu syntyi ihan jostain muusta...

Taustalla Willow ja ikeapallo.



Tyyny. On se vaan NIIIN ihana, sanoo Mörkö ja Hugo.


-Mamma-

lauantai 1. helmikuuta 2014

Lunta lunta...

Jippiii, huutaisi Hugo jos osaisi.
Lauantai aamuna sain hieroa unihiekkaa toden teolla silmistä kun ulko-oven avasin.
Ja voin sanoa ettei kaukaa mennyt että olin täysin hereillä.
Sellaiset hepulit herra ulkona veti että oli työ ja tuska pitää kolme hihnaa jossain järjestyksessä.

Aamulenkki käynnistyi jo 6.30 joten ei toivoakaan että täällä olisi joku aura-auto käynyt. Saatika että kävelyteitä olisi ehditty auraamaan. Joten me kahlattiin kirjaimellisesti lumessa.
Hugo hyppi ja pomppi, juoksi ja hyökkäili umpi hangessa niin että välillä siitä näkyi vain korvat.

Willow katseli ihmeissään, käveli mielummin kaikkien takana muiden muodostamalla polulla. Pissatakkin piti keskelle tietä.

Aamulenkin jälkeen jäätiin vielä riehumaan omalle pihalle.
Vauhtia riitti, on se vain hassua miten lumi saa koirat aivan sekaisin.

Ja voitte vaan usko kuinka kotona, lämpimässä sohvalla uni maistui.
Lumessa kahlaaminen ei ollutkaan ihan helppo homma ja niin koko porukka nukkui tyytyväisinä pitkät aamu-unet.

Kiitos aura-autoille kun etten olleet vielä heränneet.
Kiitoset välittää rauhallisesta koti aamusta nauttinut Mamma.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Reissu eläinlääkäriin x2

No niinhän se vuosi tuli aloitettua ja eläinlääkärissäkin käytyä...

Ehdittiin muutama päivä ihmetellä Hugon merkkailu intoa, joka kohtaan piti nostaa koipea ja usein näytti siltä ettei se edes mitään pissannut tai merkannut, kunhan koipeaan nosteli.
Kotona kiinnitin huomota siihen että se pesi itseään useimmin ja kun alettiin asiaa ihan tutkimaan huomattiin että Hugon pippelin päässä oli jotain limaista vuotoa.
Noh, soitettiin meidän lähi eläinlääkärille josta saa usein heti samalle päivälle ajan. Ja niinpä Äiti käytti Hugoa lääkärissä.
Pissanäytteessä ei ollut mitään joten kyseessä oli esinahan tulehdus.
Nyt kotona hoitona on 2-3kertaa päivässä huudella keittosuolaliuoksella Hugon pippeliä sisältä.
Eli ruiskulla työnnetään pippelin päästä pieniä määriä keittosuolaliuosta ja se sitten puhdistaa ja huuhtelee tulehduksen pois.
Olin varma että tällainen hoito joudutaan hoitamaan tappelemalla koiran kanssa, luulisin ettei tunnu kauhean mukavalta koirasta, mutta Hugo yllättikin meidät ja makoilee aivan kiltisti kylppärin lattialla eikä ole moksiskaan koko hommasta.
Asiasta voi lukea vielä lisää täältä.

Noh koska meitä on myös vaivannut Mörkön leikkaushaavan kohdalla oleva terävä (asia?) päätti Äiti samalla soittaa Mörkön eläinlääkärille ja kysellä mistä voisi olla kyse, itse eka epäilin olisiko se vain karvatuppi, mutta koska se ei ole sieltä minnekkään hävinnyt, niin mielenrauhan säilyttämiseksi oli hyvä varmistaa sekin asia. Eilen Mörkö sitten kävi lääkärillä ja siellähän olikin tikki.
Lääkäri sanoi ettei se olisi aiheuttanut mitään vaaraa tai ongelmaa, koska kyseessä oli osittain sulava tikki ja tikki oli muutenkin jo pyrkimässä ihosta ulos joten se kävi ongelmitta kun lääkäri pinseteillä sen nippasi pois.
Joten nyt on sekin asia selvitetty.

Eläinlääkäri reissujen lisäksi selvisi että Hugo painaa jo 33kg ja Mörkö 36,2kg
Mörkö on lihonut hienosti siihenn nähden että ollaan sitä lihotettu 29kiloisesta. Nyt sitten mietin että kohdunpoiston jälkeen toivottavaa on ettei paino enään nouse. Joten uskon että
Mörkön ihanne paino tulisi olemaan siinä 34-35kg. mutta siihen varmasti päästään ahkerasti urheilemalla  ja liikkumalla. Ruokaa en ala neidiltä vähentämään.

Joten sellaista täällä tällä kertaa.

-Mamma-

tiistai 7. tammikuuta 2014

Mörkö osaa

Ollaan tässä pyhien aikana kunnostauduttu Mörkön (ja vähä muidenkin) kanssa koulutusrintamalla.
Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja koska koirakoulun tunnit eivät sovi meidän aikatauluumme on itse tehtävä jotain.
Niinpä ollaan muutamana iltana otettu jo kunnon treeniä pihalla. Hassua miten tuo meidän Mörkö osaakaan vaikka mitä vaikka montaakaan temppua ei olla harjoiteltu viime aikoina.
Ajattelin oman muistini virkistämiseksi niitä vähän tähän listata. Ja sitten kun valo antaa myöden pääsee Mörkö näyttämään temppuja ihan kuvan muodossa.

Tällä hetkellä neiti siis hallitsee sujuvasti:
  • Peruskäskyt; Istu, Maahan, Tassu
  • Kierrä (kierää seläntakaa eteen/sivulle istumaan)
  • Ympyrä (kierää 360astetta oikealle)
  • Kieppi (kiertää 360astetta vasemmalle)
  • Kumarra (kumartaa etutassujen varassa)
  • BackBack (peruuttaa)
  • Odottaa (odottaa paikalla)
  • Ali (menee jalkojeni alta eteenpäin kävelessä sekä kahdeksikkoa paikallaan)
  • Astu (astuu minkä päälle pyydetään mm. rahi, tuoli)
  • Hali/hoppase (hyppää vasten)
  • Hoppaa (hyppää yli esteen tms)
  • HUI /kieri (kierähtää selältään ympäri) Vaatii vielä aluksi maahan käskyn ennen kuin kierähtää
  • Kurre (istuu etutassut ilmassa) Tasapanoissa vielä hakemista
  • Hallitsee kaukokäskyt
Mörkö on sellainen koira joka nauttii ihan kamalasti uuden oppimisesta ja innosstuu kun onnistuu.
Välillä pään vaivaa tuottaa kun yritän keksiä vielä jotain uutta temppua mitä sille opettaa. 

Temppujen jälkeen, kotona on kiva kölliä.

-Mamma-